Oma mindset – talous kuntoon

Raha ei itsessään ole hyvä tai huono asia. Se on yhdessä kansainvälisesti hyväksytty vaihdonväline. Sinulla on ajatuksissa varmasti jokin arvo rahalle, mutta rahan merkityksen ajatteleminen jää vähemmälle.

Sinulla on tietyt psykologiset taipumukset käyttää rahaa. Iso osa rahankäytöstä on lapsuudesta opittuja tapoja, joten rahakasvatuksellasi on suuri merkitys siihen, kuinka käytät sitä tänä päivänä. Rahan käyttösi on pääosin tiedostomatonta ja automaattista, halusitpa sitä tai et. Hyvinä uutisina mainittakoon, että aivosi voidaan ”ohjelmoida” uudelleen käyttämään rahaa taloudellisesti kestävämmällä tavalla.

Miksi rahan käyttöön suhtautuminen järkevästi on niin työn ja tuskan takana? Syy löytyy evoluutiostamme, jossa pistämme etusijalle perustarpeitamme (esim. turva ja ruoka), merkityksellisyyden tunteemme (yhteisöllisyys, paikka laumassa), sekä viettimme jatkaa sukua. Taloudellinen hyöty ei usein saa päässämme niin suurta merkitystä, eikä pidäkkään saada. Mutta harva ihminen tyytyy elämään vain perustarpeidensa kautta, koska se on tylsää, vaan hakee sisältöä elämäänsä mm. elämyksien kautta. Siihen tarvitaan rahaa ja raha tarvitsee taloudellisia taitoja.

Muutama mielenkiintoinen tiedonjyvä:

Fakta 1# : Tunteet vievät sinua kuin pässiä narussa
Olemme luoneet maailman, jossa rahan käytön psykologiaa on tutkittu laajasti ja joiden tuloksia hyödynnetään sumeilematta markkinoinnissa meitä itseämme vastaan. On tutkittu, että päätöksistämme 80% perustuu tunteisiin ja 20% varsinaiseen loogiseen järkeen. Siitä syystä markkinoinnissa vedotaan ihmisten tunnepuoleen, koska se on ihmisen itsensä hankalammin hallittavissa. Siksi ennen vaurastumisen aloittamista tuleekin ottaa selville, millaisia tunteita raha ja asiat sinussa herättävät, jotta voivat vähentää tunteiden vaikutusta kulutuskäyttäytymiseensä.

Fakta 2# : Jokainen on erilainen.
Jokaisella on erilainen elämäntilanne. Eri työpaikka, eri määrä elätettäviä, eri asuinpaikka. Sinä et voi verrata varallisuuttasi keneenkään muuhun. Sinä et voi ylläpitää samanlaista elintasoa kuin naapurisi, mutta et voi myöskään tietää hänen ulkospäin näkyvän varallisuuden taustoja. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Keskity siis vain oman taloutesi hallintaan ja lopeta surkuttelemasta muiden elämäntyyliä.

Fakta 3# : Häviönpelko
Ihmiset ovat turvallisuuden hakuisia. Tappio tuntuu kaksi kertaa karvaammalta kuin voitto, vaikka niiden todennäköisyys olisi 50/50. Euron häviäminen aiheuttaa masennusta, mutta euron voittaminen on vain tapahtuma, joka ei herätä suurempaa tunnetta.

Häviämisen pelko saa meidät ajattelemaan luopumisen paljon isompana asiana kuin se todellisuudessa onkaan. Siksi ihmiset yliarvostavat krääsänsä arvon. Tappio saa ihmisessä aikaan paniikkia, joka saa tekemään todella huonoja ratkaisuja. Pelolla tehdään kauppaa. Tätä hyödynnetään tarjoamalla mm. kalliita turvaratkaisuja eri elämäntilanteisiin.

Fakta 4# : Ihminen on lammas
Olemme laumaeläimiä ja koemme merkityksellisyyden ja onnellisuuden tunteita, mikäli olemme osa laumaa. Valitettavasti joukossa tyhmyys tiivistyy. Ryhmäpaine ajaa meidät määrittelemään asioiden sopivuutta muiden ihmisten kautta. Seuraamme sokeana valitsemaamme auktoriteettia tai laumaa. Teemme omia valintojamme heidän suosittelujensa kautta, jopa ilman faktaperusteita. Opettele katsomaan asioita kriittisin silmin ja näkemään asioiden taustalle. Millaisia intressejä taustalta löytyy? Ja palveleeko kyseinen lauma sinun tavoitteitasi? Onko lauma aito vai tekaistu? Osa laumakäyttäytymisestä on hyvää ja perusteltua, mutta koskaan ei pidä kulkea laput silmillä ajattelematta omilla aivoillaan.

Fakta 5# : Johdonmukaisuus ei vie aina eteenpäin
Tämä väite saattaa kummastuttaa, kun pääsääntöisesti aina puhutaan, että johdonmukaisuus on hyvästä. Niin se onkin, silloin kuin johdonmukainen toimintasi on eteenpäin vievää oikeaan suuntaan. Valitettavasti moni rutiinimme ovat historiassa opittuja tapoja, jotka saavat meidät pysymään paikallamme. Vanhat tavat eivät vie meitä uusiin päämääriin. Aivomme yksinkertaisesti vastustavat uusia tapoja, koska uuden oppiminen kuluttaa enemmän energiaa. Uudet rutiinit muodostuvat toistojen kautta. Jokainen toisto on aina edellistä helpompi ja pian niistä tulee automaattisia. Silloin voit olla taas johdonmukainen, koska olet kääntänyt laivasi polulle, joka vie sinua tavoitteeseen.

Fakta 6# : Viehätykseen lankeaminen
Sanot helpommin ”Kyllä” ihmisille joista pidät ja vastaavasti ”Ei”, joista et pidä. Vastaavasti pidät enemmän ihmisistä, jotka ovat samaa mieltä kanssasi ja vähemmän niistä, jotka herättävät sinussa negatiivisia tunteita. Ihmiset käyttävät tätä tekniikkaa hyväkseen silloin, kun he haluavat sinulta jotain, eli usein miten myyntitilanteessa. Viehätys ei aina ole fyysistä, vaan saatat tuntea hyvää oloa imartelusta tai kokea mm. samankaltaisuutta toisen kanssa. Tähän tunteeseen on helppo langeta ja saatat huomata tehneesi huonomman diilin.


Yhteenvetona todettakoon, että tunteilla on ällistyttävän suuri voima siihen, kuinka käytämme rahaa. Valitettavasti impulsiiviset tunnereaktiot ovat myös hankalammin hallittavissa, sillä ne ovat automatisoitu syvälle alitajuntaamme.

Kuinka sitten voisit opetella hallitsemaan näitä tunteita?

Ajattele aivojasi kovalevynä

Istut tietokoneella. Se käy hitaasti. Mietit, mikä ihme sitä vaivaa. Kauheasti se näyttää suorittavan jotakin, mutta mikään ei toimi kunnolla. Kuulostaako sinun arjeltasi?

Omalla päällämme on paljon yhtäläisyyksiä tietokoneeseen. Mikäli kapasiteetiimme on täynnä, ei aivomme pysty rationaalisiin järkipäätöksiin vaan menee sieltä, mistä aita on matalin. Tämä tarkoittaa automatisoituja tunnereaktioiden laukaisemia toimintoja ja päätöksiä.

Silloin kuin päässämme on tilaa, kykenemme parempaan ongelmanratkaisukykyyn ja luovuuteen. Tämä saa meidät tekemään parempia päätöksiä, jotka johtavat erilaisten tavoitteiden valmistumiseen, jolloin ne eivät ole kuormittamassa enää ajatteluamme samalla tavalla kuin keskeneräiset asiat. Toimintakykymme kasvaa exponentiaalisesti, sillä hyvä draivi vie vain entistä paremmin eteenpäin.

Kuinka sitten saada aivokapasiteettimme käyttöön?

Olen henkisen hyvinvoinnin puolesta puhuja ja uskon vakaasti, että menestystä ja vaurautta voi saavuttaa epäsuorasti meditoimalla. Meditointi muokkaa aivojemme toimintaa luoden uusia yhteyksiä eri lohkojen välille. Kun pääset syvään tietoisuuden tilaan, pystyt luomaan sinne uusia ajatusmalleja itsestäsi ja toiminnastasi, joka edesauttaa aivojasi luomaan uusia rutiineja rahan kanssa. Lisäksi rentoutuminen auttaa aivojasi eheyttämään ja käsittelemään päivän aikana kertynyttä informaatiota, poistaen epärelevanttia tietoa.

Meidän oma suhtautumisemme rahaan määrää sen, että tuleeko raha luoksemme vai ei. Tässä toimii vastaavuuden laki. Kaikki maailmankaikkeudessa on energiaa. Osa on tiivimmässä muodossa (esineet), osa taas on harvaa (ajatukset). Ja kaikki energia värähtelee tietyllä taajuudella, joihin vaikuttaa oma tapamme ajatella. Viritä itsesi vaurauden värähteelle ja salli rahan alkaa virrata luoksesi.

En ole neurotieteen asiantuntija, enkä perehdy tässä aiheeseen sen enempää, mutta olen saanut sillä tuloksia aikaan omassa elämässäni ja hyvinvoinnissani. Voit lukea vaikka Russel Simmonsin ”Todella Rikas – Kuinka voit saada kaiken haluamasi-kirjan aiheesta.

Koska arkemme on hektistä ja täynnä informaatiota, suosin muistikapasiteetin laajentamista tallennusvälineille. Niitä voi olla joko vihko, kalenteri, puhelimen muistiinpanot tai erilaiset sähköiset muodot, kuten word -tiedosto. Kun olet jakanut tietosi näille, sinun ei tarvitse yrittää muistaa kaikkea ulkoa ja vapautat omia resurssejasi. Koet vähemmän kiirettä, stressiä ja hallinnan menetystä. Pieni huomio kuitenkin. Itse olen niin ahkerasti käyttänyt tätä metodia, etten enää muista asioita päässäni, jolloin tarvitsen paljon lunttilappuja.

Myös posiviisuus vaikuttaa elämäämme paljon edistävämmin kuin negatiivisuus. Alitajunnallamme on jokin mielenkiintoinen tapa jättää sana ”EI” välistä. Mikäli puhumme asioista negatiivisella tavalla sanomalla ”En halua olla köyhä”, mielemme kuulee vain sanat ”Haluan olla köyhä” ja laittaa aivomme toimimaan sen mukaisesti. Pysymme siis köyhinä. Meillä on siis paljon paremmat mahdollisuudet saavuttaa muutoksia, kun puhumme asioista, tavoitteistamme ja itsestämme positiiviseen sävyyn.

Määrittele raha

Tähän loppuun muutama kysymys, jonka avulla voit määritellä paremmin suhteesi rahaan. Pyri vastaamaan näihin täydellä rehellisyydellä, vaikka ne olisikin pinnallisia tai yleisesi karsastettavia. Ilman rehellistä rahan määrittelyä et tule rakentaneeksi vankkaa perustaa taloudelliselle vaurastumiselle, vaan päädyt korttitaloon, joka romahtaa pienestäkin epäonnistumisesta.

  • Mitä raha merkitsee minulle?
  • Millaisia motiiveja minulla on? Mitä haluan rahalla saavuttaa?
  • Millainen rahankäyttö historia minulla on?
  • Miten suhtaudun velkaan?
  • Mitä raha mahdollistaa?
  • Mitä rahalla ei saa?
  • Takaako raha onnen?
  • Onko minulla rahan käyttötapoja, jotka ovat perittyjä lapsuudestani?
  • Pystynkö puhumaan rahasta avoimesti, vai tuottaako raha häpeää?
  • Millainen rahankäyttäjä koen olevani muiden silmin? Entä itseni mielestä?
  • Mitä uskomuksia minulla on rahasta? Jarruttavatko ne taloudellista menestymistäni?
  • Koenko minulla olevan mahdollisuuksia onnistua taloudellisissa tavoitteissani?

Jätä kommentti